Rescuekoira – ja miten sitten kävikään?

Koirakuulumisia on kyselty paljon, joten tässä hieman lisätietoa missä asian suhteen mennään. Maaliskuun alussa tosiaan iloitsimme suuresti uudesta perheenjäsenestä. Olimme varanneet meille Romaniasta pienen tytön *klik*, löytökoiran, jonka oli tarkoitus kotiutua meille kuukauden sisällä kunhan sille olisi tehty ensin terveystarkastus ja verikokeet tarttuvien tautien varalta. Muutama päivä ennen lentoa Suomeen saimme Romaniasta hieman huonoja uutisia, sillä koiran polvessa oli todettu luksaatio. Polvi ei siis pysynyt paikallaan ja vaati leikkaushoitoa. Meille tarjottiin kolme eri vaihtoehtoa; joko polvi leikataan Romaniassa ja koira kotiutuu sen jälkeen, polvi leikataan Suomessa meidän kustannuksellamme (600-900€->) tai varaus perutaan. Kyselimme tilanteesta lisää ja päädyimme leikkauttamaan polven Romaniassa. Kyseinen vaiva on pikkukoirilla suhteellisen yleinen, Romaniassa oli kuulemma polvispesialisti leikkaamassa ja leikkausten onnistumis% on hyvä, joten olimme luottavaisin mielin. Kotiutumisen kerrottiin siirtyvän noin kolmella viikolla.

Siitä sitten alkoikin epätietoisuuden aika. Kolme viikkoa venyi neljään ja pidemmällekin. Infoa ei oikein meinannut saada ja oli siellä kuulemma mennyt inhimillisen erheen vuoksi koiratkin sekaisin, joten saimme jossain vaiheessa ilmeisesti toisen koiran tietoja (tämä jäi lopulta hieman epäselväksi). Kesän mittaan selvisi, että luksaatio on pahana molemmissa polvissa ja seuraavaan  leikkaukseen aiottiin vaihtaa ompeleihin käytettävä lanka. Me emme ymmärtäneet miten tikkauslanka voisi vaikuttaa reisiluun telauran syvyyteen ja polven luksoitumiseen, mutta koska meille kuitenkin koko ajan vakuutettiin, että koiran polvet saadaan kuntoon ja ettei koira lennä Suomeen ennen kuin sen jalat ovat kunnossa, jäimme odottelemaan. Lopulta elokuussa saimme tiedon, että koira on käynyt kolme polvileikkausta per jalka ja sen toinen jalka on saatu kuntoon, mutta toinen luksoituu edelleen ja tarvitsee vielä leikkauksen. Suoran lainauksen mukaan ”Romaniassa ei nyt ammattitaito enää riitä”, joten leikkaus olisi jäänyt meidän teetettäväksemme täällä Suomessa. Polven tilanteesta ei osattu sanoa pystyykö sen kanssa elämään kaksi viikkoa vai kaksi kuukautta eikä sitäkään riittääkö yksi leikkaus vai tarvitaanko niitä useampi. Elämä polvivikaisen koiran kanssa kuitenkin mietitytti. Talossamme on kahdet eri portaat, itse asiassa taloomme ei edes pääse kiipeämättä ensimmäisiä portaita, ja tästä kysyessäni koiraa kehoitettiin kantamaan rappusissa kunnes polvet ovat kunnossa. Ei tulisi onnistumaan käytännössä. Rehellisyyden nimissä myös kustannukset mietityttivät. Tuen rescuekoirien pelastamista ja niille kodin tarjoamista täydestä sydämestäni, mutta jos koira on jo valmiiksi niin sairas, että eläinlääkärikuluihin menisi jopa tuhansia euroja Suomessa, niin emme valitettavasti ole sellaiseen valmiita ja peruimme varauksen. Sydän sanoi yhtä, mutta järjen ääni oli voimakkaampi.

Nyt sitten näyttää siltä, että Kisu-kis-kis, kotimaisena löytökissana jonkinlainen rescue hänkin, saa jäädä ainoana lemmikkinä nauttimaan rapsutuksista ja hemmottelusta sillä yhdistyksen mukaan emme ole sopiva ja riittävän sitoutunut koti romanialaiselle löytökoiralle. Todellisuudessa paljon rakastavampaa kotia ei koira voisi saada, joten tuntuu hurjalle ajatus, että koira pidetään mieluummin romanialaisella koiratarhalla pienessä betonilattiaisessa häkissä tai lyhyen ketjun päässä kuin annettaisi se rakastavaan kotiin ja vain siksi, että emme olleet valmiita ottamaan rescuekoiraa, jonka eläinlääkärikulut Suomessa nousevat vähintään tuhanteen euroon jos ei jopa sen yli. Mutta jos joku on varmaa niin  se, että vielä jonain päivänä meille uusi pieni perheenjäsen saapuu. Tosin tämän meidän kokemuksemme perusteella ”romanian roska” (<- yleisesti käytetty termi rescuesivustoilla) vaihtuu hyvin todennäköisesti suomalaisen kasvattajan pentuun.

Onko teillä lukijoilla kokemuksia rescuekoirista?

img_3393-insta img_9815-insta img_2981 img_7640-insta img_9254-insta

Tallenna

Tallenna

Mainokset

24 vastausta artikkeliin “Rescuekoira – ja miten sitten kävikään?

  1. Oletko nyt ihan tosissasi? Maasta missä on miljoona koditonta koiraa ei anneta teidän adobtoida koiraa? Meidän naapurin parikymppisellä teinitytöllä on Kulkureilta saatu koira pyörimässä bileiden keskellä ja te ette ole sopiva koti?

    1. Kyllä valitettavasti ihan tosi juttu on. Ei tätä meinata uskoa itsekään, mutta tähän on tyytyminen. Harmi koirien puolesta.

  2. Ohhoh! Ettekö saa sieltä mitään muutakaan koiraa?

    1. Kun ensimmäinen varauksemme peruuntui olisimme halunneet tarjota kodin toiselle, vähän samantyyppiselle pienelle tyttökoiralle, mutta meille ilmoitettiin ettei meille voi antaa koiraa. Taustalla siis se, että emme ole valmiita ottamaan luksaatiosta kärsivää koiraa vaikkakaan tällä toisella koiralla ei ole luksaatiota todettu. Eli ei, emme todennäköisesti tule saamaan heiltä minkäänlaista koiraa. Viestissä oli saatesanoina, että ”ymmärrät varmasti.. ” No, en kyllä ymmärrä :D

  3. Minusta kuulostaa jo eläinrääkkäykseltä noin monta leikkausta. Kuinka paljon eläin joutuu kärsimään kipuja jne.
    Itse olen kovinkin kyyninen noihin ”rescue-koiriin”, taustoja kun ei aina tiedä.
    Onhan suomessakin myytävänä paljon koiria esim. pito-ongelmien takia.
    Toivottavasti teitä lykästää jos vielä aiotte koiran hankkia!

    1. Jos jotain kadun, niin sitä että laitoimme koiran läpikäymään noin monta leikkausta. Alunperin tosiaan kun meille vakuutettiin että onnistumis% leikkauksilla on hyvä, suomalaiset eläinlääkärisivut totesivat samaa ja leikkaajana oli vielä paikallinen spesialisti. Meillehän puhuttiin alunperin vain toisesta polvesta ja kun saimme lisätietoa seuraavan kerran, oli molemmat polvet leikattu jo kaksi kertaa. Tästä syystä päätimme, että emme enää edes harkitse koiraa jolla on leikkausta vaativa luksaatio ja halusin myöntää sen myös rehellisesti. Jos se riittää syyksi ettemme heiltä koiraa saa, niin sitten se on niin.
      Pitovaikeuskoiria emme edes harkitse ja kotimaassa pienten (sekarotuisten) koirien kohdalla pentutehtailu on valitettavan yleistä :(

  4. Tämän siitä saa, kun ihminen on rehellinen :( Pitäisi varmaan siellä Romanian päässäkin ymmärtää, ettei kaikilla ole taloudellisesti mahdollisuutta hoitaa valmiiksi sairasta koiraa.

    Toivotaan, että joku karvakorva saa teiltä pian rakastavan kodin <3

    1. Eikä ole kyse siitä etteikö se olisi mahdollista vaan ihan periaatteesta emme ota sairasta rescuekoiraa emmekä edes rotukoiraa jos tiedetään jo valmiiksi, että sen hoitoon pitää laittaa satasia tai jopa tuhatlappusia. Otamme sillä rahalla ennemmin suomalaisen rotukoiran jonka taustat tiedetään ja jolle saa esimerkiksi vakuutuksen mahdollisia ongelmia varten, sillä kaikillahan niitä piileviä ongelmia voi olla. Tämä lausunto tuntui myös olevan punainen vaate, sillä sitä sain selittää toiseenkin kertaan lisäkysymysten muodossa.

      Yllätyin vähän myös siitä miten tunneperäistä tämä rescuetoiminta on. Itse suren työmatkalla autoon törmännyttä pikkulintuakin, mutta silti ajattelen, että eikö niistä Romanian sadoista tuhansista katukoirista kannattaisi valita ne terveimmät yksilöt Suomeen adoptoitaviksi?

  5. Kuusi leikkausta viiden kuukauden sisään? Voi koira parkaa ;(

    1. Ihana kuulla että muistakin tämä on tosi kummallista! Eikö tärkeintä kuitenkin olisi, että koira saisi hyvän kodin ja pääsisi Romanian kurjista tarhaoloista lämpimään omaan kotiin :)

  6. No huh…huh, kuulostaa kyllä oudolta, onkohan tuo kaikki totta, mitä teille on kerrottu?? Minkälaisia leikkauksia, ihmettelen, kun noin monta kertaa jo leikattu, eikä ole kunnossa sittenkään. Tepa

    1. Kyllä se varmasti on ihan totta, en minä sitä epäile. Mietin vaan sitä kun luksaatioleikkauksissa telauraa kaiverretaan syvemmäksi, niin miten noin pienellä koiralla riittää luuta kolmeen eri leikkaukseen koverrettavaksi? No, eläinlääkäri kun en ole niin nämä nyt ovat tällaisia maallikon pohdintoja vain :)

  7. Aika outoa rahankeruuta eläimen kustannuksella. Vaikuttaa hyvin laittomalta hommalta, Surullista ettei pieni koditon koira saanut hyvää kotia, mihin lie joutunut? Vaihtoehtoja on paljon ja mikään niistä ei ole hyvä. Tuskin mitään leikkauksia on edes tehty muuta kuin paperilla.

    1. Tässä tapauksessa ko. yhdistys kyllä joutui isosti maksumieheksi maksaessaan Romaniassa tehdyt leikkaukset, me saimme koirasta maksamamme summan takaisin kokonaisuudessaan. Tämä jalkavaivainenkin koira on tulossa Suomeen, johonkin toiseen kotiin ja siitä olen onnellinen. Toki olisin toivonut meidänkin kotiimme jonkun pienen turvaan kylmän talven alta, mutta tämä meni nyt näin.

  8. ”Butica pärjää tällä hetkellä polvella hyvin, se pystyy kävelemään ja juoksemaan, mutta mahdollisesti tulevaisuudessa neiti tarvitsee uuden leikkauksen sen vasemman polven lievään patellaluksaatioon.”
    Koiraa myytiin teidän peruutuksen jälkeen näillä sanoilla. Jos tosiasiassa ei tiedetä kestääkö polvi kaksi viikkoa vai kaksi kuukautta niin myynti-ilmoitus on harhaanjohtava. Toivottavasti uudelle perheelle on kerrottu samat asiat kuin sinulle.

    1. Kauhulla katselin samaa myyntitekstiä. Meille tehtiin päivänselväksi, että polvi tarvitsee leikata vielä uudestaan ja piste. ”Mahdollisesti” antaa ihan toisen kuvan. Saimme koirasta myös tuoreen videon mikä oli kuvattu leikkausten jälkeen ja valitettavasti koiran liikkuminen herätti kysymyksiä, mikä vain vahvisti päätöstä perua varaus. Tuota videota ei jostain syystä päivitetty koiran kuvaukseen.

  9. Huhhuh. Aikamoinen ruljanssi. :( Tosi kurjaa, että kävi näin. Varmasti teille löytyy vielä se oma luppakorva.

    Mekin olemme pohtineet ottaisimmeko seuraavaksi koiraksi rescuetapauksen ulkomailta, mutta moni juttu mietityttää varsinkin tämän stoorin perusteella. :/

    1. Mekin niin mielellämme ottaisimme rescuekoiran. Maailma pursuaa kodittomia koiria joten miksi emme tarjoaisi löytökoiralle kotia sellaisen pennun sijaan, joka on tuotettu tähän maailmaan juuri myynnin takia. Olen jo täysi-ikäisyyden kynnyksellä parikymmentä vuotta sitten pohtinut Turkin matkalla kulkukoiran tuomista Suomeen, joten tällaiset eläimet todellakin ovat lähellä sydäntä. Ymmärrän sen, että mistä tahansa koirasta voi tulla piileviä sairauksia esiin, niinhän voi tuosta meidän löytökisustammekin tulla, mutta se on aivan eri asia kuin ottaa valmiiksi jo sairaaksi tiedetty eläin. Ja jos tämä ajatusmaailma tekee meistä sopimattoman löytökoiran kodiksi, niin sitten on jotain vikaa tuollaisessa eläinsuojelussa.

      Yhdistyksiä on useampia jotka tuovat näitä koiria Suomeen, joten en pidä mahdottomana ajatuksena tarjota koti vielä ”Romanian roskalle”. Mutta tämän kokemuksen jälkeen haluamme kyllä pitää hetken taukoa asiassa, oli aika rankka prosessi jo ihan henkisestikin. Me pidimme Buticaa jo meidän koirana, osana meidän perhettä. Ostimme sille tarvikkeet ja ruuat, valitsimme huolella raakaruokia eläinkaupassa pakkaseen jo valmiiksi, huolehdimme sen selviämistä lukuisista nukutuksista, Romanian eläinlääkärin tasoa, saako se leikkausten jälkeen riittävästi hellyyttä ja hoitoa, onko sillä kunnolliset tilat odottaessaan lentoa Suomeen ynnä paljon muuta murehdittiin täällä päässä tämän puolen vuoden aikana. Ja sitten lopulta meille kerrottiin ettemme sovi löytökoiran perheeksi. Huh huh.. No, Kisu kehrännee tyytyväisenä vedellessään Buticalle ostetut lihat naamariinsa ;)

  10. Hei! Oletko tutustunut Facebookissa auringonkoirat ry? Ystävälleni lensi koira aurinkorannikolta, ihana tapaus! Juuri nytkin siellä näyttää olevan esittelyssä aika valloittava tapaus. :)

    1. Kiitos Sanna muistutuksesta, tämä taho oli jäänytkin unholaan. Täytyy tutkia tarkemmin :)

  11. Sääliksi käy tuo pieni koira:(Toivottavasti saa kodin jostain.Itse epäilen suuresti romanian eläinlääkärien tasoa.Poikani perheellä on ihana rescuekoira viipurin koiratarhalta.ihana koira,lellivauvani ja mussukkani.Tänäpäivänä saa vain parasta.Meillä myös ollut useampi koira itsellämme.(ei rescuekoiria)Viimeisin oli esystä,huostaanotettu.Kuoli kaksi vuotta sitten ja talo niin tyhjä:(

    1. Melkoinen lellivauva ja mussupossu tulisi varmasti meidänkin koirasta ;) Koiran mentävä kolo on perheessä :( Jonain päivänä..

Kommentointi on suljettu.